AVAA YÖN SOLMUT-Helena Korsak

#helenakorsak #rakkauslaulu #rakkauslaulut #symphonicmetal #avaayönsolmut AVAA YÖN SOLMUT Musiikki ja sanat-Helena Korsak Sametti-ilta laskeutuu, Kynttilä loistaa pöydällä. Sateisen lasin takana kuu Värisee hopeatuhkassa. Sun askelees — ja nousen jo, Ovi narahtaa, valo saapuu. Mä ojennan mun käteni, Ja hiljaisuus saa vastauksen. Sä kiedot huivin ympärilles, Vesipisarat jää kynnykseen. Mä suljen surusi syliini, Saat tässä viimein lämmetä. Anna hellien sanojen viipyä, Saa sade puhua lehdille. Niin monta aamunkoittoa näin Tietämättä, missä kuljet, kenen luona. Avaa yön solmut sydämeltä, Anna mun kätes lämmittää. Kuun hopea saa silkillä hohtaa, Tahdon vain sua katsella. Paina pääsi mun rintaa vasten, Anna hengityksen tasaantua. Minä jään, kun aamun jälkeen Sadepäivät seuraavat toisiaan. Sun märän takkisi riisun pois, Siirrän hiussuortuvan poskeltas. Sä hymyilet niin kevyesti, Kuin vuodet ois jo kaukana. Kuu koskettaa sun olkapäitä, Varjot seinillä heräävät. Sua tahdon hellästi varjella Pistäviltä sanoilta, pettäviltä käsiltä. Sä istut vähän lähemmäksi, Kosketat jälleen kättäni. Talvi humisee ikkunan takana, Täällä rakkaus oppii elämään. Kun rakkauden sanat vaikenevat Ja kynttilät palavat loppuun, Sun hiljainen hengitykses kertoo Sen, minkä sait jo sanotuksi. Avaa yön solmut sydämeltä, Anna mun kätes lämmittää. Kuun hopea saa silkillä hohtaa, Tahdon vain sua katsella. Paina pääsi mun rintaa vasten, Anna hengityksen tasaantua. Minä jään, kun aamun jälkeen Sadepäivät seuraavat toisiaan. Sun uninen äänes on mulle rakas, Sun naurus, surus päivän päättyessä. Jätä kämmenesi mun kämmeneen, Kun epäily sua haavoittaa. Kun maailmas alkaa horjua, Mä tulen lähelle ja tuen sua. Ja vaikeimpien hetkien tullen Saa huolesikin äänen luonani. Mä kuuntelen. Me löydämme Tien halki tuulten ja sateiden. Ja tähän vanhaan taloon yhdessä Me tuomme lämmön vuosiksi. Avaa yön solmut sydämeltä, Anna mun kätes lämmittää. Viimeisen liekin heijastus Saa ripsillesi hehkumaan jäädä. Nukahda, laske kätesi rinnalleni, Missä myrsky jo hiljenee. Mä herään aamun hämärässä, Näen jälleen rakkaat silmäsi. Valo laskeutuu peiton reunalle. Unissasi painaudut lähemmäs. Kohennan peittoa hiljaa… Nuku, rakkaani.