Mekaanikot lisäsivät tukkeja ja betonia — 30 vaunua kaatoi 87 neuvostopanssaria

suomalaiset korjausryhmät valoivat sitä Saksasta ostettujen rynnäkkötykkien keulaan. Tämä jakso purkaa auki, miksi. Mitä jaksossa käydään läpi: — miksi rynnäkkötykki menetetään harvoin keulapanssarin läpäisystä, ja mitä tapahtuu kun osuma jumittaa tykin kilven — mikä on luotiansa, ja miksi Sturmin keulassa sellainen oli sisäänrakennettuna — miten betoni ja hirret toimivat välipanssarointina, eli miksi huonokin materiaali riittää väärään aikaan laukeavaan panokseen — miksi betoni eikä teräslevy: vastaus ei ole köyhyys vaan panssariteräksen hitsaus — mitä muutos maksoi: lisäpaino juuri siihen kohtaan, joka hajosi ensimmäisenä — ja se ratkaiseva yksityiskohta ajoituksessa, joka kertoo kuka päätöksen oikeasti teki Mukana myös ylikersantti Börje Brotellin miehistö ja vaunu Ps. 531-10, kesän 1944 menestynein suomalainen rynnäkkötykki — sekä se, miksi nämä vaunut eivät päässeet taisteluun lainkaan Lapin sodassa. Tuhoamisluvut käsitellään jaksossa sillä varauksella, jonka ne ansaitsevat: ne ovat omia ilmoituksia, kuten kaikissa armeijoissa. Lähteet ja kirjallisuus Erkki Käkelä: Laguksen rynnäkkötykit — Rynnäkkötykkipataljoona 1943–1944 Erkki Käkelä: Suomalaisten rynnäkkötykkien kohtalot Esa Muikku & Jukka Purhonen: Suomalaiset panssarivaunut 1918–1997 Andreas Lärkan kokoama vaunukohtainen dokumentaatio suomalaisista Sturmeista Mika Kuljun Tali-Ihantalaa käsittelevä tutkimus SA-kuva-arkisto, Panssarimuseon ja Museo Militarian kokoelmat Jos haluat jonkin tietyn teknisen ratkaisun purettavaksi auki samalla tarkkuudella, kirjoita se kommentteihin. Tilaa kanava ja jätä peukku, jos tämä oli hyödyllinen. #jatkosota #sturmi #stugiii #sotahistoria #talijhantala #suomenhistoria #panssarivaunut #sotatekniikka