Arktisia juttuja, Jakso 10: Pitkän matkan pendelöinti - Long Distance Commuting

Pitääkö ihmisten asua pysyvästi työpaikkansa läheisyydessä tai kaupunkiseudulla työssäkäyntialueilla vai voiko töissä käydä säännöllisesti satojen tai tuhansien kilometrien päässä ja sovittaa silti esimerkiksi perhe-elämää tyydyttävällä tavalla? Voiko asua Itäkeskuksessa ja käydä töissä säännöllisesti Sodankylässä tai Kainuussa? Pitkän matkan pendelöinti - Long Distance Commuting on keskeinen käsite etenkin luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvän työn toteuttamiseksi. Kasvavassa kaivostoiminnassa kuljetus- ja logistiikkakysymykset ovat avainasemassa materiaalivirtojen lisäksi myös henkilöliikennekysymyksissä. Luonnonvarojen hyödyntämisessä keskeistä on ollut maailmalla ns. pitkän matkan pendelöinti (long distance commuting). Esimerkiksi Oulu on luonteva asuinpaikka mm. työskenneltäessä Pohjois-Suomen nykyisillä kaivoksilla Sodankylässä, Kittilässä, Kainuussa tai lähitulevaisuudessa käynnistyvissä kaivoksissa Koillismaalla, Savukoskella tai Kolarissa. Oulu on pohjoisen monipuolisin kaupunki elinkeinorakenteeltaan ja sen ympäristö on laadukas ja perheellisille sopiva. Yhtä lailla on paikasta riippumatta lähdetty merille valtamerta kyntämään. Pitkän matkan pendelöintiä tarvitaan kaivostoiminnan ja meriliikenteen hoitamisen lisäksi suurten rakennustyömaiden, kuten datakeskusten, toteuttamiseksi. Malli sopii myös sovellettuna projektitöihin ja jopa pysyvään työpaikkaan toisella paikkakunnalle tai asiantuntijatöihin jopa toisessa maassa esimerkiksi yliopistoissa ja yrityksissä. Esimerkiksi Merenkurkun yli on vilkasta työmatkaliikennettä, jota liikenneyhteyksien kehittäminen edelleen tukisi (ks. esim. ao. Myllylä & Kaivo-oja 2026). Mitä kaikkea hyötyä olisi pitkän matkan pendelöinnin paremmasta hyödyntämisestä? Voitaisiinko sillä vähentää työttömyyttä, muuttoliikkeen ja turhan rakentamisen tarvetta, tukea kestävää kehitystä? Mitkä ovat pitkän matkan pendelöinnin pullonkaulat? Ovatko ne lainsäädännöllisiä vai työpaikkakohtaisia järjestelykysymyksiä? Miten mallia voisi siirtää ja soveltaa toimivilta sektoreiltä uusille sektoreille? Ehkä tässä olisi TKI-hankkeiden paikka monille toimijoille esim. EU:n ESR- ja EAKR-rahaa käyttämällä? Asiantuntija-artikkeleita: Myllylä, Yrjö & Kaivo-oja, Jari (2026). Pohjoismaiden neuvosto tukee Vaasa-Uumaja -tietä. https://tieyhdistys.fi/pohjoismaiden-... , https://tieyhdistys.fi/wp-content/upl... Myllylä, Yrjö (2012). Pitkän matkan pendelöinnistä apu kaivosten työvoimapulaan. http://yrjomyllyla.files.wordpress.co... Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja & Arto Lahti (2012). Pohjoinen menestyy verkostoitumalla etelään. Lapin Kansa, Alakerta-kirjoitus 13.4.2012. http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012... Myllylä, Yrjö (2011). Pörssin tarvitaan luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä. Kauppalehti, Debatti, 28.11.2011. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka. Kaleva, Alakerta, 12.8.2011. https://yrjomyllyla.wordpress.com/201... Myllylä, Yrjö & Antti Henriksson (2010). Sijoitusanalyytikko Jeffery Roberts. Helsingin Sanomat 19.2.2010. https://www.hs.fi/muistot/art-2000002... Tutkimusraportit ja kirjat Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. https://rdaluekehitys.files.wordpress... Spies, Mattias (2008). Shift-work Employment and Labour Relations on a Remote Oil Field in the Russian North. Teoksessa Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (2008). Russia’s Northern Regions on the Edge. 73-90. Kikimora Publications. University of Helsinki. Blogiartikkeleita: Kaivostoiminta: Pitkän matkan pendelöintimalli ja koulutustarpeiden ennakointi luovat työtä: https://yrjomyllyla.com/2012/09/02/ka... Pitkän matkan pendelöinnin (long-distance commuting – LDC) vaikutus Pohjois-Suomen aluerakenteeseen https://yrjomyllyla.com/2011/05/14/pi... Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille: https://yrjomyllyla.com/2012/12/10/ka...