Vuorella Kristus kirkastui, virsi 263

1. Vuorella Kristus kirkastui kuin päivä paistavaksi. Heleä pilvi ilmaantui, sai kaiken loistavaksi. Pilvestä ääni kajahti: ”On tässä rakas Poikani, te häntä kuulkaa aina.” 2. Itsensä Kristus kirkastaa nyt vielä omillensa, vaan kuitenkin taas katoaa ja salaa suuruutensa. Ei kauan myöskään vuorella Kristuksen pyhää loistoa ystävät nähdä saaneet. 3. Vaan kirkkautta Kristuksen katsella siinä saamme, kun Golgatalla kärsien saa voiton kuninkaamme. Hän Jumalamme kirkastaa, kun maailmaa hän armahtaa. Hän loistaa rakkautta. 4. Parhainkin riemu päällä maan pois haihtuu varjon lailla, vaan taivaan riemu milloinkaan ei muutu autuailla. Se autuus, joka nyt ei näy, tuhannen tuhat kertaa käy ylitse aavistusten. 5. Taivaassa vasta Kristusta täydessä loistossansa me aina saamme katsella kaikkien pyhäin kanssa. Kasvoista siellä kasvoihin se nähdään, mitä katseltiin kuin arvoitusta kerran. 6. Kirkasta, Kristus, itsesi myös meille matkallamme. Voimalla kalliin sanasi valaise sieluamme, niin että kirkastettuina me saamme kerran taivaassa veisata kiitostasi. Säk. 1–2 ja 4–5 Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Säk. 1–2, 4–5 uud. Elias Lönnrot 1867, 1880. Virsikirjaan 1886. Säk. 6 komitea 1937, virsikirjaan 1938. Säk. 3 Niilo Rauhala 1984, virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Saksassa 1538. hengellinen laulu, yksinlaulu, klassinen laulu, Classical singing, perfect singing, Bel Canto, singing, spiritual song, virsi, hengellinen musiikki, yksinlaulaja, siionin laulut, laulaja, hengelliset laulut