Keitä Suomessa eli ennen suomalaisia?

Mistä suomalaiset tulivat – ja keitä nykyisen Suomen alueella eli ennen suomen kieltä? Suomalaiset eivät saapuneet Suomeen yhtenä valmiina kansana. Nykyinen väestö muodostui tuhansien vuosien aikana, kun jääkauden jälkeiset asukkaat, myöhemmät muuttajat, eri kielet ja moniin suuntiin ulottuneet kulttuuriyhteydet kohtasivat toisensa. Tässä Historian Tarinat -jaksossa matka alkaa Levänluhdan arvoituksellisista rautakautisista vainajista ja kulkee takaisin aikaan, jolloin nykyinen Suomi vasta paljastui mannerjään alta. Seuraamme ensimmäisiä asukkaita, vesireittejä, kadonneita kieliä, maanviljelyn saapumista ja uralilaisten kielten pitkää leviämistä kohti Itämerta. Samalla selviää, kuinka saamen ja itämerensuomen varhaiset muodot kehittyivät, millaisia yhteisöjä pronssi- ja rautakauden Suomessa eli ja kuinka nykyisen Suomen alue liittyi viikinkiajan kauppaverkostoihin. Lopulta kristinusko, Ruotsin kruunu ja Novgorod alkoivat ulottaa vaikutustaan alueelle, jolla ei vielä ollut yhteistä valtiota tai suomalaiseksi kutsuttua kansaa. Tarina päättyy vuoteen 1323 ja Pähkinäsaaren rauhaan. Siihen mennessä suuri osa nykyisen Suomen etelä- ja länsiosista oli kiinnittynyt Ruotsin valtakunnan ja katolisen kirkon rakenteisiin. Suomen valtiota ei kuitenkaan vielä ollut, ja paikalliset ihmiset samaistuivat ennen kaikkea omiin sukuihinsa, kyliinsä ja alueellisiin yhteisöihinsä. Suomen kieli ei saapunut tyhjään maahan, eikä suomalaisilla ole yhtä ainoaa alkuperää. Suomalaisuus syntyi täällä pitkän sekoittumisen, kielenvaihtojen ja kohtaamisten tuloksena. Mitä sinä ajattelit suomalaisten alkuperästä ennen tämän videon katsomista? Kerro kommenteissa. Tilaa Historian Tarinat, jos haluat kuulla seuraavan osan siitä, millaista elämä oli Suomen alueella Ruotsin valtakunnan alaisuudessa. Videon keskeiset lähteet ja jatkolukeminen: Jussila, Timo, Aivar Kriiska & Tapani Rostedt (2012): Saarenoja 2 – An Early Mesolithic Site in South-Eastern Finland. Fennoscandia Archaeologica XXIX. Rankama, Tuija & Jarmo Kankaanpää (2008): Eastern Arrivals in Post-Glacial Lapland: The Sujala Site 10 000 cal BP. Antiquity 82. Kirkinen, Tuija ym. (2022): Preservation of Microscopic Fur, Feather, and Bast Fibers in the Mesolithic Ochre Grave of Majoonsuo, Eastern Finland. PLOS ONE 17(9). DOI: 10.1371/journal.pone.0274849. Vanhanen, Santeri ym. (2019): Maritime Hunter-Gatherers Adopt Cultivation at the Farming Extreme of Northern Europe 5000 Years Ago. Scientific Reports 9. DOI: 10.1038/s41598-019-41293-z. Grünthal, Riho ym. (2022): Drastic Demographic Events Triggered the Uralic Spread. Diachronica. Moilanen, Ulla, Elina Salmela & Terhi Honkola (2023): Long-Term Archaeological and Genetic Perspectives on the Emergence of Finnic and Saami Speakers. Lamnidis, Thiseas C. ym. (2018): Ancient Fennoscandian Genomes Reveal Origin and Spread of Siberian Ancestry in Europe. Nature Communications 9. DOI: 10.1038/s41467-018-07483-5. Översti, Sanni ym. (2019): Human Mitochondrial DNA Lineages in Iron-Age Fennoscandia Suggest Incipient Admixture and Eastern Introduction of Farming-Related Maternal Ancestry. Scientific Reports 9. DOI: 10.1038/s41598-019-51045-8. Ahola, Joonas, Frog & Clive Tolley, toim. (2014): Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Heinonen, Tuuli (2023): Development of the Medieval Villages in Southern Finland. Lisäksi lähteinä on käytetty Ante Aikion ja Janne Saarikiven tutkimuksia saamelaiskielten, kadonneiden kielten ja paikannimistön historiasta, paavi Aleksanteri III:n kirjettä vuosilta 1171–1172, paavi Gregorius IX:n kirjettä vuodelta 1237, Eerikinkronikkaa sekä Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta säilyneitä myöhempiä jäljennöksiä. Tutkimuksessa on edelleen avoimia kysymyksiä esimerkiksi kielten leviämisen ajoituksesta, keskiaikaisten sotaretkien yksityiskohdista ja Pähkinäsaaren rajan pohjoisesta kulusta. Videossa nämä kohdat on pyritty esittämään tutkimustilanteen epävarmuudet huomioiden. #historia #suomenhistoria #suomalaiset