Koroinen – Suomen kadonnut kirkollinen pääkaupunki

Nykyään Koroistenniemellä näkyy vain nurmea, Aurajoki ja valkoinen risti. Keskiajalla tämä hiljainen niemi oli kuitenkin yksi Suomen tärkeimmistä vallan keskuksista. Täällä sijaitsivat piispankirkko, hautausmaa ja kirkollinen hallinto, joka yhdisti alueen Uppsalaan, Roomaan ja muuhun katoliseen Eurooppaan. Tässä Menneisyyden Äänen jaksossa tutkimme, miksi piispanistuin siirrettiin Aurajoen varrelle vuoden 1229 jälkeen, millaisia puukirkkoja ja tiilirakenteita Koroisissa oli ja miten paikasta muodostui Suomen ensimmäinen selvästi hahmottuva kirkollisen hallinnon keskus. Selvitämme myös, miksi vallan painopiste siirtyi noin vuonna 1300 kohti Turun tuomiokirkkoa – ja miksi Koroinen ei silti kadonnut yhdessä yössä. Kesällä 2026 arkeologit vahvistivat Koroisissa suuren keskiaikaisen kivikartanon jäännökset. Löydetyt rakenteet, koristetiilet, kalkkikivi ja böömiläisen lasiastian sirpale kertovat piispojen vauraudesta ja kansainvälisistä yhteyksistä vielä vuosisatoja varhaisen kirkollisen keskuksen hiljentymisen jälkeen. Koroinen ei ollut pääkaupunki nykyisessä merkityksessä. Se oli paikka, jossa hengellinen valta, hallinto, talous ja Itämeren yhteydet kietoutuivat yhteen. Mitä tämän päivän nurmen alla on säilynyt Suomen keskiajan alusta? Tilaa Menneisyyden Ääni, jos haluat kuulla lisää Suomen ja Pohjolan unohdetuista paikoista, ihmisistä ja tapahtumista. Paina peukkua ja kerro kommenteissa: pitäisikö Koroista mielestäsi kutsua Suomen ensimmäiseksi kirkolliseksi pääkaupungiksi – vai kuvaako jokin toinen nimi paikkaa paremmin? #Historia #Suomi #Rauniot #Keskiaika #Turku