Перейти к содержимому

Venäjältä uusi uhkaus: Aikoo murskata ja pyyhkiä koko Puolan kartalta kolmessa päivässä!

RFU News — Strateginen Geopolitiikka

0:00 / 0:00

Venäjältä uusi uhkaus: Aikoo murskata ja pyyhkiä koko Puolan kartalta kolmessa päivässä!

3 251 просмотр · 8 часов назад
RFU News — Strateginen Geopolitiikka
839 подписчиков
3 251 просмотр · 8 часов назад
💎 Erikoistarjous: alkaen vain 4.99$! Saa 50% ALENNUS täyteen pääsyyn karttaan + eksklusiiviset strategiset päivitykset: https://www.rfunews.com/pricing Tämän päivän merkittävimmät uutiset tulevat Venäjän federaatiosta. Venäjä on hiljattain uhannut Puolaa suoraan täydellisellä tuholla. Presidentti Putinin avustaja Nikolai Patrušev totesi, että Puola lakkaa olemasta kahdessa tai kolmessa päivässä, mikäli maa liittyy sotaan. Hänen lausuntonsa herätti ankaraa arvostelua sekä ivaa, ja sitä verrattiin laajalti Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alussa esitettyyn tavoitteeseen vallata Kiova ja koko Ukraina kolmessa päivässä. Lausuntoa seurasivat venäläisuhkaukset puolalaiseen infrastruktuuriin mahdollisesti harhautuvista iskuista uudentyyppisillä Geran-5-risteilyohjuksilla. Puolan pääministeri Donald Tuskin viitattua tiedustelutietoihin, joiden mukaan Venäjällä on konkreettisia suunnitelmia toteuttaa kineettisiä iskuja lennokein ja ohjuksin Ukrainaa tukevia maita vastaan, aiemmat uhkaukset täydellisestä tuhosta näyttäytyvät entistä todellisempina. Venäläiset sotilasasiantuntijat ovat toistuvasti määritelleet Puolan Ukrainan merkittävimmäksi tukijaksi. Puolan viranomaiset vahvistavat itsekin yli 90 prosentin Ukrainalle suunnatusta sotilas- ja humanitaarisesta avusta kulkevan Puolan infrastruktuurin läpi. Noin kahden miljardin dollarin kuukausittaisilla materiaalitoimituksillaan Puola muodostaa yhden Ukrainan keskeisimmistä elämänlangoista sodassa. Venäläiset sotilassuunnittelijat ovat tehneet määrätietoista työtä tällaisen operaation toteuttamiseksi. Erityisesti esillä on ollut sarjavalmisteisten Geran-5-risteilyohjuslennokkien käyttö. Aseen 950 kilometrin kantama ja jopa 600 kilometrin tuntinopeus asettavat lähes koko Puolan iskujen ulottuville, ja jopa Ukrainalla on vaikeuksia torjua niitä. Vaikka reitit noudattaisivat varovaisempia lentosuunnitelmia Ukrainan tai Itämeren ilmatilan kautta, Venäjä kykenisi iskemään aina Gdańskiin tai Varsovaan saakka. Venäläisten sotilastarkkailijoiden mukaan Puolan rautatiet, varikot, huoltokeskukset, lentokentät, satamat ja polttoainevarastot palvelevat suoraan Ukrainan sotaponnisteluja ja mahdollistavat taistelujen jatkamisen, mikä tekee niistä laillisia sotilaskohteita Venäjän asevaikutuksen piirissä. Vaikka kineettiset iskut poikkeavat Venäjän Euroopassa harjoittamasta tavanomaisesta hybridioperaatiosta, toiminnan salamyhkäinen luonne perustuu siihen, että Venäjä esittää iskut satunnaisina onnettomuuksina, valehyökkäyksinä tai syyttää niistä Ukrainan ilmapuolustusta. Venäjä on noudattanut tätä toimintamallia jo vuosia kasvattaen sen laajuutta ja intensiteettiä. Selkeänä esimerkkinä tästä oli Leipzigin lentoasemalla epäonnistunut FPV-kamikazelennokki-isku ukrainalaiseen, sotilastarvikkeita kuljettaneeseen rahtikoneeseen. Venäjän tavoitteena on käyttää operaatioiden aiheuttamaa epävarmuutta Naton jäsenmaiden hajottamiseen sekä yhteisen vastareaktion tai vastaiskun estämiseen. Tämä rapauttaa vähitellen viidennen artiklan soveltamiskynnystä samalla kun Venäjän hybridisota liukuu kohti konventionaalista sodankäyntiä. Koska Venäjä kiihdyttää toimiaan ja koettelee kipurajoja yhä pidemmälle, tiedusteluraporttien varoitukset Puolan logistiseen infrastruktuuriin kohdistuvista kineettisistä iskuista eivät ole perusteettomia. Tämän vuoksi Puola on yhdessä Baltian maiden kanssa tiukentanut kriittisen infrastruktuurin suojausta lennokki-iskuja vastaan. Asevoimien henkilöstöä on sijoitettu suoraan turvaamaan nesteytetyn maakaasun ja öljyn terminaaleja, satamia, energia- ja vesivoimaloita sekä lentoasemia. Lopulta Venäjän uho Varsovan kukistamisesta kolmessa päivässä kätkee taakseen entistä aggressiivisemman toimintamallin. Jatkuvat uhkaukset, kehittyneet asejärjestelmät ja sotatoimien rajoja koetteleva hybridivaikuttaminen tekevät näistä uhkakuvista todellisia. Euroopan puolustuksen nojatessa yhä vahvemmin kykyyn torjua nykyaikaisen sodankäynnin menetelmiä ja aseita Ukrainan rooli korostuu entisestään. Mikäli Nato haluaa tehokkaasti heikentää Venäjän kykyä vaarantaa eurooppalaisten valtioiden turvallisuutta, sen on tehtävä tiivistä yhteistyötä Venäjän hyökkäystä vastaan taistelevan liittolaisensa kanssa ja vietävä saadut opit käytäntöön.