Miksi suomalaiset pysähtyivät syömään kesken hyökkäyksen Tolvajärvellä?

Jos tunnet Tolvajärven ennestään, tiedät jo luvut. Neljätuhatta vastaan kaksikymmentätuhatta, talvisodan ensimmäinen hyökkäysvoitto, talvisodan ihmeen alkukohta. Tämä jakso ei kerro sitä tarinaa uudestaan. Se purkaa sen auki ja kysyy, mikä voitosta oikeasti seurasi. Mitä kertomuksesta yleensä puuttuu Että 8. joulukuuta jään yli vihollisen leiriin lähtenyt iskuosasto koottiin tykkimiehistä, ajomiehistä ja selustan henkilöstöstä. Jalkaväkeä ei ollut vapaana. Että suomalaiset olivat sitä ennen vetäytyneet viikon, menettäneet kalustoa matkalla ja olleet kuvausten mukaan paniikin partaalla. Että venäläinen pataljoona marssi 11. joulukuuta korven halki huomaamatta ja tuli esiin Talvelan omalla huoltoreitillä. Korvessa liikkuminen ei ollut kenenkään yksinoikeus. Että everstiluutnantti Pajari sai sydänkohtauksen tuona yönä ja jäi johtoon osittain siksi, ettei häntä ollut kenelläkään korvata. Ja että 12. joulukuuta hyökättiin päivänvalossa avoimen jään yli ylempänä olevaa, suojautunutta ja näkevää puolustajaa vastaan — eli tehtiin täsmälleen se, mitä jokainen sotakorkeakoulu opettaa olemaan tekemättä. Se kuuluisa ruokatauko Kattiloissa oli lämmintä ruokaa ja hyökkäys pysähtyi siihen. Tapaus on Suomessa saanut oman lempinimensä, mutta se on perinteen nimi eikä aikalaistermi, ja tarkkaa paikkaa ei ole tässä jaksossa pystytty varmentamaan — osa kertomuksista sijoittaa vastaavia tapauksia suunnan myöhempiinkin taisteluihin. Se kerrotaan jaksossa sellaisena. Syy itse tapahtumaan ei kuitenkaan vaadi muistitietoa tuekseen: miehet eivät olleet syöneet kunnolla päiviin, koska huolto oli hajonnut. Ja se, mitä voitto oikeasti tuotti Maastoa muutama kymmenen kilometriä, joka luovutettiin kolmessa kuukaudessa. Sotasaalista, joka vanheni. Ja yhden asian, joka ei vanhene eikä kulu: varmennetun tiedon siitä, että neuvostodivisioona voitiin murtaa pienemmällä voimalla. Ennen 12. joulukuuta ulkomailta lähetetty kalusto näytti päätyvän suoraan puna-armeijan sotasaaliiksi. Sen jälkeen laskelma oli toinen. Jakso päättyy siihen — ja siihen, miksi oikeasta havainnosta johdettu yleistys ei kestänyt helmikuuhun 1940 eikä kesään 1944. Jos tämänkaltainen purkutyö kiinnostaa, kanavan tilaaminen on se, mikä pitää sen tekemisen arvoisena. Lähdepohja Teemu Keskisarjan Tolvajärveä käsittelevä tutkimus ja hänen esittämänsä tulkinta taistelun psykologisesta ja ulkopoliittisesta vaikutuksesta — jakson loppuosa nojaa tähän, ja vertauskuva Daavidista ja Goljatista on hänen, ei kertojan. Nenyen, Munterin ja Wirtasen Finland at War: The Winter War 1939–40 — 8. joulukuuta tehdyn iskun kulku ja osaston kokoonpano. Ari Rautalan Sotiemme taistelupaikoilla — maasto ja taistelupaikkojen topografia. Museo Militarian Laatokan Karjalaa koskeva aineisto — joulukuun alun tilannekuva ja tappiotiedot. Aaro Pajaria ja Paavo Talvelaa koskevat elämäkertatiedot sekä 139. ja 75. divisioonan kokoonpano- ja tappiotiedot — henkilöt, päivämäärät ja luvut. #tolvajärvi #talvisota #sotahistoria #suomenhistoria #laatokankarjala #pajari #talvela #1939