Suomen sisällissota 1918 – Kun veljet joutuivat vastakkain

Vain muutamaa viikkoa aikaisemmin Suomi oli saanut itsenäisyytensä. Tammikuun lopussa 1918 suomalaiset alkoivat taistella toisiaan vastaan. Miten näin nopeasti päädyttiin tilanteeseen, jossa vastikään syntynyt valtio jakautui punaisiin ja valkoisiin? Tässä Historian Tarinat -jaksossa käymme läpi Suomen sisällissodan 1918 koko tarinan sodan puhkeamisesta sen raskaisiin jälkiseurauksiin. Tarina alkaa tammikuun 1918 kriisistä. Suomessa oli eduskunta, senaatti ja juuri tunnustettu itsenäisyys, mutta yhteisesti hyväksyttyä armeijaa tai järjestysvaltaa ei käytännössä ollut. Suojeluskunnat vahvistuivat porvarillisella puolella, punakaartit työväenliikkeen piirissä ja molemmat alkoivat nähdä vastapuolen aseistautumisen uhkana. Myöhään 26. tammikuuta Helsingin työväentalon torniin syttyi punainen lyhty vallankumouksen merkiksi. Samoihin aikoihin Pohjanmaalla Mannerheimin johtamat valkoiset ryhtyivät riisumaan venäläisiä varuskuntia aseista. Suomi repesi kahtia. Jaksossa selvitämme, keitä punaiset ja valkoiset oikeastaan olivat ja miksi jako ei ollut niin yksinkertainen kuin jälkikäteen helposti ajatellaan. Mukana oli tehdastyöläisiä, talonpoikia, torppareita, virkamiehiä, opiskelijoita, naisia ja miehiä – sekä suuri joukko suomalaisia, jotka olisivat mieluummin pysyneet sodan ulkopuolella. Seuraamme sodan etenemistä rautateiden ja tärkeiden liikenteellisten solmukohtien kautta Vilppulaan, Haapamäelle ja lopulta Tampereelle. Valkoinen armeija järjestäytyy Mannerheimin johdolla, Saksassa koulutetut jääkärit palaavat Suomeen ja punaisten hallitsema Etelä-Suomi yrittää rakentaa oman hallintonsa Kullervo Mannerin johtaman kansanvaltuuskunnan ympärille. Maalis–huhtikuussa 1918 sota kulminoituu Tampereelle. Kalevankangas, Messukylä, Näsilinna ja Tammerkoski joutuvat Pohjoismaiden siihenastisen suurimman kaupunkitaistelun näyttämöiksi. Kaupungissa taistelee lähes 30 000 sotilasta, samalla kun tuhannet siviilit odottavat kellareissa taistelujen päättymistä. Tampereen jälkeen sodan suunta muuttuu nopeasti. Saksalainen Itämeren-divisioona nousee maihin Hangossa, Otto von Brandensteinin osasto Loviisassa ja kokeneet saksalaisjoukot etenevät kohti Helsinkiä. Punaisen Suomen alue alkaa hajota. Seuraa valtava vetäytyminen itään. Punakaartilaisten mukana kulkee perheitä, hevoskärryjä ja ihmisiä, jotka pelkäävät valkoisten saapumista. Lahdessa yli 20 000 ihmistä joutuu vangiksi Fellmanin pellon ympäristössä. Viipurissa sota saavuttaa yhden synkimmistä loppuvaiheistaan. Jakso käsittelee myös sisällissodan vaikeimpia aiheita: punaisen terrorin, valkoisen terrorin, teloitukset, Viipurin väkivallan sekä sodan jälkeen perustetut vankileirit. Kun varsinaiset taistelut päättyivät, lähes 80 000 punaista oli joutunut vangiksi. Kesällä 1918 tuhansia kuoli leireillä nälkään ja tauteihin. Kokonaisuudessaan vuoden 1918 tapahtumissa kuoli lähes 40 000 ihmistä. Mutta sisällissodan vaikutusta ei voi mitata pelkillä kuolleiden määrillä. Perheet hajosivat. Lapset jäivät ilman vanhempiaan. Vangit palasivat samoihin kyliin, joissa heidän vangitsijansa asuivat. Voittajat ja hävinneet muistivat saman sodan eri tavalla – ja jopa sodan nimi jäi kiistanalaiseksi. Vapaussota. Punakapina. Luokkasota. Kansalaissota. Sisällissota. Tässä jaksossa käytämme pääterminä Suomen sisällissotaa, mutta avaamme myös sen, miksi vuoden 1918 tapahtumista on käytetty niin monia eri nimiä. Sota kesti vain muutaman kuukauden. Sen jälkeen suomalaiset joutuivat ratkaisemaan paljon vaikeamman kysymyksen: Kuinka maa, jonka kansalaiset olivat juuri taistelleet toisiaan vastaan, rakennettaisiin jälleen yhteiseksi? --- Jos pidät pitkistä, kronologisesti etenevistä historiadokumenteista, tilaa Historian Tarinat. --- LÄHTEITÄ JA JATKOLUKEMISTA • *Kansallisarkisto / Vuoden 1918 arkistot* – sisällissotaan, punakaarteihin, valkoisiin joukkoihin, valtiorikosoikeuksiin, terroriin ja vankileireihin liittyviä arkistoaineistoja • *Kansallisarkisto / Vapaussodan arkisto* – valkoisten joukko-osastoihin ja vuoden 1918 tapahtumiin liittyvää aineistoa • *Museokeskus Vapriikki / Tampere 1918 -sisällissotamuseo* – Tampereen taistelu, kaupungin tapahtumat ja vuoden 1918 muistaminen • *Tampereen kaupunki: Tampere 1918 / Kapinaraitti 1918* – Tampereen taisteluiden tapahtumapaikat ja tutkimuspohjaiset kuvaukset • *Helsingin yliopisto* – tutkimukseen perustuvia aineistoja sisällissodan vankileireistä, kuolleisuudesta ja sodan pitkäaikaisista vaikutuksista • Tuomas Hoppu (toim.): *Tampere 1918* • Heikki Ylikangas: *Tie Tampereelle* • Timo Malmi & Ari Järvelä: *Tampere tulessa 1918* Lähteiden luvut voivat poiketa hieman toisistaan rajauksen ja tutkimusaineiston mukaan. Vuoden 1918 henkilötietoja ja uhrimääriä on tarkennettu tutkimuksessa myös myöhemmin. #historia #suomenhistoria #sisällissota #suomi1918 #suomi #historiantarinat